köh köh...

...kun yskityttää.Koiria siis. Tiistaina koda kakoi muutaman kerran ulos mentäessä ja keskiviikkona sitten muutaman kerran enemmän. Kakominen ei kuullostanut ollenkaan yskimiseltä tms. mutta jotenkin aavistelin sen kuitenkin olevan kennelyskää, syystä että sitä on niin paljon liikenteessä. Torstaina "juoksutin" koiria takaovesta takapihalle ja sain varmuuden, että kennelyskäähän se. VOI PERSE! Siitä sitten perumaan tokokoulutukset yms. Onneksi tässä on muutamien viikkojen tauko ennen seuraavia kisoja, joten oikeastaan ihan hyvään saumaan tuli jos oli tullakseen. Tokokoulutuksen peruuntuminen söi kyllä ihan vietävästi! Kodalla ei kunnon yskää ole tullutkaan, pientä kakomista innostumisen tai haukkumisen yhteydessä. Tänään aloitti sitten Nemo ja kuullostaa kyllä huomattavasti pahemmalta kuin Kodan kakomiset... Noh seuraavat kaksi-kolme viikkoa menevät sitten eristyksissä ja eka viikko kusilenkkeillessä. Onneksi noilla ei päät hajoa levosta huolimatta :)

Viime agilitykisojen jälkeen ollaan lähinnä tokoiltu ja koitettu saada kontaktia ja seuraamista kuosiin. Palkan siirsin kainaloon ja kolmen treenikerran jälkeen koda rupesi lelua sieltä vaanimaan...jep jep. Pitäisi saada opetettua, että sitä lelua voi ihan itse tavoitella vapautuksen jälkeen, eikä jäädä vaanimaan.... helppo homma, kun kuollut lelu on niiiiin kiva juttu...not! Tuon koiran kanssa palkassa pitää olla vaihtelevuutta ja paljon, mutta multa loppuu mielikuvitus :D Oikealle käännös on edelleen löysä ja tahtoo hakea sivuetäisyyttä palkan toivossa. Seuraamisia ei voi myöskään ottaa kovin montaa toistoa, kun vire laskee liian alas ja keepi muuttuu lehmäksi. Tekee kyllä, mutta ei hyvällä fiiliksellä! mutta joo nää treenit jatkuu köhän jälkeen... paikkamakuuta taidetaankin ottaa tehokuurina...

Kolmoset kutsuu!

HUH! Nyt on agitavoite täytetty ja uutta tavoitetta agilityn saralla voi alkaa pohtimaan.
Lapuan pakkaskisoissa startattiin kahden radan verran, tuomarina Johanna Wüthrich. Ulkona pakkanen huiteli kolmenkympin tienoilla, mutta maneesissa sitä oli noin reilu kymmenen astetta. Mutta olipahan komea keli kirmata laakeilla pelloilla auringon paistaessa. Ensimmäisenä hyppyrata, helppo ku mikä ja helppo nolla saatavilla. Vire oli hyvä ja tekeminen oikein loistavaa. Alussa ohjaukset meni pieleen ja lennosta suunnitelmaan B, joka onnistui loistavasti. Kolmanneksi viimeisellä esteellä mulle tuli totaalijäätyminen ja huomasin kuinka koira lipuu putken väärään päähään, olisi tietenkin voinut korjatakin?! mutta mitä suotta, hyviä hylkyjähän sitä lähdettiin hakemaan :D

Toinen rata helppoa profiilia kanssa, alun kaksi 90 kulmaa pistivät mietityttämään. Kun tahtoo keepi tulla ohjauksista läpi... Koda yllätti täysin ja tuli hienosti ihmisnuoleen, jeee! Loppurata menikin perusohjauksilla ja maaliin nollat taulussa, SIISTIÄ! Ainut tulos ja nollavoitto kera sertin. Illalla otettiin sitten fresitaa!

Nyt onkin aika miettiä seuraavaa tavoitetta. Kisoihin pitäisi saada hyvä jeejee fiilis, ohjaaja kun tuppaa aina miettimään vain ja ainoastaan hyvää tulosta. Edelleenkin rimavarmuutta lisää ja jarruja ohjauksiin. Kontaktit ovat edelleen listalla ja niitä rakennetaan taustalla, nyt on 4 viikon kisatauko joten hyvää aikaa treenailla kontakteja.... Mitään sen suurempia tulostavoitteita ei laiteta, katsellaan kesän treenikauden jälkeen uudestaan asiaa.