Eilen olin ensimmäisissä Pirkanmaan alueellisen valmennuksen treeneissä ja oli kyllä mukava treeni! Ryhmänä on Training to compete ja kouluttajana Julia Kärnä. Reilun kuukauden agitauon jälkeen tuntui koko laji aivan vieraalta. Rata tuntui alkuun aivan heprealta ja se ei millään meinannut jäädä muistiin. Samalla jännitti, kuinka Koda hyppää tauon jälkeen ja millä vireellä. Räjähtääkö pakka käsiin?
Onneksi treenattiin vasta ryhmän viimeisenä, joten aikaa oli tutustua rataan kunnolla. Alku ei alkanut lupaavasti (ilmeisesti vieras pohja teki tepposet) ja Koda rysäytti päin ensimmäistä estettä...oujee. Sitten otin hieman yhdellä esteellä pyöritystä ja kokeiltiin alusta. Lähes jokainen rima alusta alas....hohhohh! Pieni tuumaustauko ja alusta, nyt sujui hyppy hyvin ja ei tainnu montaa rimaa tulla alas koko treenin aikana (ja ne mitkä tuli, niin mä olin edessä). Tosi sujuvaa menoa tauon jälkeen, viskit, vastakäännökset yms. onnistui ja keppien haku avo ja umpikulmasta täydelliset, aivan TÄYDELLISET! Treenipohja oli todella pehmeä tekonurmi ja otti kyllä jalkoihin, niin mulla kuin koirallakin. Viimeisessä pätkässä kyllä huomas Kodallakin hapotuksen kepeillä. Tahtoa oli, mutta selvästi väsynyttä menoa. Puhuttiin myös kontakteiden hitaudesta ja hiippailusta, Julia oli laatikon kannalla ja ehdotti, että tehdään sillä hauskaa kontaktitreeniä. Taidan ottaa uuden käskyn käyttöön ja aloittaa talven aikana laatikkohommat.
Loppuun otettiin vielä muistitestiä kuudella esteellä ja oi että mä en sitte muista estejärjestystä! Tää pitää ehdottomasti ottaa omaan treeniohjelmaan, niin itselle kuin treeniryhmällekin, oli hauska haastaa muistia.
Parin viikon päästä olis agikisat, hitto kun töiden jälkeen on jo niin piemeä että ei pääse enää ulos treenaamaan. No lahjattomat treenaa vai mitensemeni... :o
